logo
Teivo Stayers - kestävyysjuoksun erikoisseura, Tampere.     http://www.teivostayers.fi/stayers

KIPU JA TULEHDUS

Teksti: Aulikki Saarinen

Kivun ja tulehduksen syntymekanismit

Kipu on eräänlainen kudosvammasta varoittava hälytysmerkki. Vamman syntyminen ärsyttää ”kipuhermoja” lähettämään ärsykkeitä selkäydintä pitkin aivoihin, missä ne muuttuvat kivun tunteiksi. Kudoksen vahingoittuessa lihaksiin välittyy selkäydintä myöten suojarefleksin laukaisevia ärsykkeitä, jotka voivat aiheuttaa lihaskrampin. Kipuimpulssien muuntuminen aivoissa kivuntunteeksi voi laukaista myös joukon psyykkisiä oireita. Kipurefleksit voivat aiheuttaa myös verenpaineen laskemista, sydämen tykytystä ja pahoinvointia. Kudoksissa syntynyt vamma tai tulehdusreaktio aiheuttavat kipua ja lisäksi kipuhermojen herkkyys lisääntyy. Tämän oletetaan olevan seurausta siitä, että vahingoittuneista soluista vapautuu joukko sekä kipua tuottavia että tulehdusta aiheuttavia aineita.

Vahingoittuneista soluista vapautuu arakiidonihappo -nimistä rasvahappoa, joka on avainasemassa tulehdusreaktioissa. Kaksi eri entsyymijärjestelmää hajottaa tätä rasvahappoa, jolloin syntyy prostaglandiineja (hormonien tavoin toimivia rasvahappoja) sekä niille läheisiä aineita. Tämän seurauksena verisuonet laajenevat, jolloin neste ja prostaglandiini kulkevat helpommin niiden läpi - syntyy turvotusta ja lämpö nousee. Arakiidonihapon hajotessa syntyy myös aineita, jotka "houkuttelevat" valkosoluja syntyneeseen kudosvammaan.Valkosolut huolehtivat elimistön tulehduksen puolustus- ja paranemismekanismista, mutta voivat saada aikaan myös haitallisia tulehdusprosesseja.

Tulehdus on kudosvamman parantumisen ensimmäinen vaihe. Se on myös tärkeä puolustusmekanismi elimistön vapauttamiseksi vieraista esineistä. Tulehdusreaktio aiheuttaa usein myös kudosten paineen lisääntymistä nesteen kertymisen seurauksena (turvotusj, joka voi vaikeuttaa verenkiertoa ja haitata paranemista. Pitkään jatkunut tulehdus voi aiheuttaa arpien muodostumista.

Kivut ja tulehdustilat urheilussa

Urheilijoilla on kolmenlaisia vammoja, joihin elimistö reagoi kivulla ja tulehduksella:

  • äkilliset vammat
  • ylikuormituksen aiheuttamat vammat
  • hankauksesta johtuvat vammat.
Luunmurtumien, lihasrepeämien ja nivelsidevammojen kaltaisia äkillisiä vammoja syntyy yleensä tapaturmien yhteydessä. Kudoksiin osuvat kovat iskut aiheuttavat kudosvaurioita, tulehdusreaktioita ja toisinaan voimakastakin verenvuotoa. Tapaturmaiset vammat voivat olla joko avoimia tai suljettuja. Avoimissa vammoissa veri pääsee vuotamaan vapaasti, jolloin turvotus jää vähäisemmäksi kuin kudoksen sisään syntyneessä suljetussa vammassa, jossa veri jää kudoksen sisään. Mitä voimakkaampi verenvuoto kudoksen sisään on, sitä kauemmin parantuminen kestää ja siksi olisikin tärkeää pyrkiä rajoittamaan verenvuodon laajuutta ja samalla myös turvotusta.

Ylikuormitusvammat ovat toistuvien, yksipuolisten tai virheellisten harjoitusten seurausta. Ne aiheuttavat kipua, joka on elimistön varoitus epäkohdista ja jonka tarkoitus on viestittää loukkaantuneen kehonosan tarvitsevan lepoa. Jos tästä varoitusmerkistä huolimatta jatkaa urheilemista - aluksi on mahdollista päästä kivusta verryttelemällä tai kipua lieventävien lääkkeiden avulla - on vaarana kudosvamman paheneminen ja ns. kipukierteeseen joutuminen. Kiputila voi tulla krooniseksi, jolloin hoito voi olla sekä vaikeaa että pitkäaikaista lepoa vaativaa.

Ylikuormitus aiheuttaa yleisimmin vammoja niiden lisäksi tulehduksia lihasjännerakenteissa. Tulehdusreaktioita voi syntyä myös niissä kohdissa, joissa jänteet ja nivelpussit kiinnittyvät luihin. Luuston ylikuormitus voi aiheuttaa myös väsymismurtumia. Hankauksen seurauksena syntynyt kitka aiheuttaa kudosvammoja esim. jänteen ja jännetupen tai jänteen ja limapussin välisissä liukupinnoissa. Tällaisia kudosvammoja voi syntyä myös kudokseen ulkoapäin kohdistuvan paineen vaikutuksesta. Kaikkien kudosvammojen kohdalla on oleellista tehdä oikea diagnoosi mahdollisimman nopeasti, jotta asiaankuuluva hoito voidaan aloittaa.

Tapaturmaisen kudosvamman hoito

Tapaturmavammat tulee aina tutkia huolella oikean diagnoosin tekemiseksi. Verenvuotoa hillitään kylmän käytön, kohoasennon, painesiteen ja levon avulla sekä poistamalla vamma-alueen kuormitus. Hoidossa voidaan käyttää myös tulehdus- ja kipulääkkeitä.

Kylmän käyttö lieventää kipua, joten sitä voidaan käyttää sekä tapaturmissa että kroonisissa vammoissa. Kylmän vaikutuksesta verisuonet supistuvat, mikä osaltaan rajoittaa verenvuotoa ja turvotusta, mihin myös vamman sitominen vaikuttaa. Jäähdyttämistä tulee jatkaa melko pitkään. Teho-takseen kylmän vaikutuksen tulee ulottua syvälle loukkaantuneeseen kudokseen. Kylmäsuihketta käytettäessä kylmän vaikutus tehoaa vain 3 - 4 mm:n syvyyteen ja sitä voidaa käyttää vain lyhyen aikaa, koska se saattaa aiheuttaa paleltumia. Kun suihkutus lopetetaan, loppuu myös suihkeen viilentävä vaikutus ja viilennetyn alueen verenkierto vilkastuu. Teho on siis päinvastainen kuin toivottu. Suihketta tuleekin käyttää vain paikalliseen kivunlievitykseen pinnallisissa kudosvammoissa, joissa ei ole verenvuotoa eikä repeytymiä. Verenvuotoa ja tulehdusta hillitsee parhaiten jääpusseista tehty kääre. Kylmän lisäksi hoitoon kuuluvat paineside, kohoasento ja lepo. Verenvuodon rajoittamiseksi jäähdyttämistä tulee jatkaa 30 - 60 min. Jääpusseja voidaan joutua vaihtamaan saman lämpötilan ylläpitämiseksi. Pitempään jatkettuna jäähdyttämisellä on ainoastaan paikallisesti kipua lievittävä vaikutus ja veren-vuodos lakattua se saattaa jopa hidastaa vamman paranemista.

Ylikuormitusvamman hoito

Ylikuormitusvammojen hoidossa on aktiivilevolla tärkeä osa. Potilas suorittaa tällöin liikkeitä, jotka eivät kuormita loukkaantunutta jäsentä. Vahingoittunutta jäsentä voidaan myös hoitaa lämmöllä (lämpötyynyt, lämpösuojat, ultraäänihoito yms.). Lihaskuntoharjoitukset kuuluvat ylikuormitusvammojen kuntoutusohjelmaan, koska nämä vammat esim. lihaksistossa paranevat nopeammin, jos lihaksia harjoitetaan. Ylikuormitusvammoissa on eduksi käyttää kipua lievittäviä ja tulehdusta torjuvia lääkkeitä. Lepo on aluksi tärkeää, koska se lievittää oireita, etenkin kipua ja jäykkyyttä. Heparriiniruiskeet suoraan laskimoon annettuina ovat osoittautuneet tehokkaiksi estämään jänteiden ja niitä ympäröivien kudosten yhteenkasvamista ja nopeuttamaan paranemista. Joissakin erikoistapauksissa voidaan tulehdusalueelle antaa paikallisia kortisoniruiskeita ja joissakin tapauksissa voi olla välttämätöntä poistaa kirurgisesti pitkän ajan kuluessa syntynyttä tulehduskudosta.

LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ URHEILUVAMMOJEN HOIDOSSA

Kipua lievittävät ja tulehdusta torjuvat lääkkeet

Kipua lievittäviä, kuumetta jä tulehduksia torjuvia lääkkeitä kutsutaan myös antiflogisteiksi eli anti-inflammatooriset lääkeaineet jotka eivät ole sukua kortisonille. Tämän ryhmän lääkkeille yhteisistä vaikutusmekanismeista tärkein, joskaan ei ainoa, on prostaglandiinien ja sille läheisten aineiden muodostumisen ehkäiseminen eli tulehdusreaktion torjuminen.

Kortisoni

Kortisoni on elintärkeä lisämunuaisissa muodostuva hormoni. Se liittyy useimpiin elimistön säätelyjärjestelmiin: suolatasapainon säätelyyn, elimistön aineenvaihduntaan ja immunologiseen puolustusmekanismiin. Kortisonin tulehdusta torjuvaa vaikutusta käytetään lähinnä lihasten, nivelten ja jänteiden tulehduksellisiin tiloihin, lukuisiin immunologisiin sairauksiin ja moniin ihotauteihin. Käytössämme olevista lääkkeistä kortisonilla on voimakkain vaikutus tulehduksiin, mutta se estää valkuaisaineiden rakentumista ja heikentää täten tukikudoksia. Tästä syystä jänteet ja nivelsiteet voivat revetä, jos kortisoniruiskeen saanut urheilija kuormittaa loukkaantunutta kehonosaa kortisonihoitoa seuraavien kahden viikon aikana. Siksi samaan kiputilaan saa antaa korkeintaan kaksi kortisoniruisketta!

Koska tulehdus suojaa kudosta lisävaurioilta, on vaarallista hoitaa tulehtunutta tai mahdollisesti tulehtunutta aluetta antamalla siihen kortisonia. Kortisoniruiskeista on paras apu kiputiloihin, jotka johtuvat jänteiden kiinnityskohtien, jännetuppien, limapussien yms. tulehduksista. Paikallisen kortisoniruiskeen saatuaan on levättävä ja vältettävä loukkaantuneen kehonosan kuormittamista kahden viikon ajan.

Teivo Stayers - kestävyysjuoksun erikoisseura, Tampere.       http://www.teivostayers.fi/
TeSt-slogan